Porvoolaiset ystäväni hyvin tietävät miten nopeasti ja nohevasti opin borgåsvenskan! Engång strukabisi, alltid strukabisi!
Vaasan aikoina ei kyseisen alueen svenska tarttunut, mitä nyt erään paikallisen viihdemusiikkiorkesterin kappaleet "Kråklund pojkar" ja "Tunnelbana pojkar"... och "Pappas fitta"... lasketaanko niitä? Jag tycker sjunga på svenska...
Tässä uuden kielen opiskelussa on omanlaisensa lisähaaste kun tiedostaa sen, että tämä "kirjaranska" on sitten ihan eri kieli mitä siellä ranskankielisessä osassa Kanadaa - Quebecin provinssissa - puhutaan.
Kyseisen alueen murre on ihan eri kieli kuin nykyinen "kirjaranska" tai Ranskassa puhuttu kieli. Täällä puhuttu murre on oikeastaan todella lähellä puhdasta keskiajan fransmannien kieltä; Manner-Euroopassa ranskankieli on muuttunut valtavasti sitten amerikoiden valloituksen.
Rajanaapureita ja vaikutteita eri kielistä on ollut niin paljon vuosisatojen aikana, että siinä menisi patongit väärään kurkkuun Pariisin Piérrellä jos Quebeciin joutuisi.
Suomalainen perusjunttikin arvostaisi ainakin erästä asiaa, minkä quebecilaiset ovat maailmalle antaneet: poutinea! Siinä on sellainen baari-illan jälkeinen vitamiini- ja ravintopommi, että darraa ei varmasti tule. Pari kertaa olen työpäivän aikana syönyt kyseistä herkkua täällä. Ei sitä kaikkea kerralla voi ahmia, muuten tulisi "hieman" huono olo ja ähky, heh.
Alkaakin kello olla täällä jo sen verran, että pitäisi mennä nukkumaan. Huomenta Suomi!
Terveisiä tällä kertaa Kivimäen Antille, OI!
Reko, joko puhut sujuvaa saksaa mitä hä??? Isot terveiset joka tapauksessa!!!
Maailmanluokan terveiset Turkuun Kupittaalle jäähallin uumeniin Tamille!
Norjan kovimmalle mimmille Kristinille paljon haisevia hellbilly-terveisiä!
Järvenpäähän Inkalle terveisiä; koita pitää auto tiellä!
Ja lopuksi legendaariselle #78:lle, Garylle, paljon terveisiä! Pidä junnut ojennuksessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti