perjantai 31. elokuuta 2012

In the night with Topper

Olipahan taas yllättävä ilta...

20:30 astelin suihkun puolelta koneen äärelle ja siellä se naamakirja huuteli kovaa... ja yksi huutajista oli SM-liigassa 464 ottelua pelannut voimahyökkääjä Shayne Toporowski.

"Topper" ilmoitteli että on Reginassa kiekkoleiriä varten. Eikä sen lähempänä kuin viiden onnettoman minuutin matkan päässä kodistani. Noh, mikäs siinä, treffit pystyyn! Loistava sattuma tähän iltaan.

Siinähän sitä kuvassa taas allekirjoittaneella naama iloisesti punottaa, vaikka en viskin ystäviä olekaan. Kai mua ujostutti? Tai sitten tämä kuuma preerian aurinko on tehnyt tehtävänsä.

Viimeksi olin "Topperin" kanssa tavannut lokakuussa 2010 Hakametsän hallissa ja olikin helvetin mukavaa taas vaihdella ajatuksia ja kuulumisia.

Päällimmäisenä tuli puheeksi - luonnollisesti - tapahtumat suomalaisessa kiekkoilussa.

"Ai, Matt Nickerson on siellä? Hyvä juttu hänelle! Toivottavasti saa uralleen jatkoa", runoili kanadalainen veteraani vanhasta vastustajastaan jonka kanssa tuli aikoinaan pudotettua hanskatkin.

"Varmaan se tulisi monelle järkytyksenä, mutta jos vaikka tänä iltana tässä pöydässä istuisivat herrat Nickerson ja Pasi Nielikäinen kanssani, niin meillä olisi varmasti pirun hauskaa. Hei, se on vain jääkiekkoa!", pudotteli kokenut kanukki sanojaan.

Niin... Vaikka kaukalossa sitä oltaisiin koviakin vihamiehiä niin kyllä nämä kiekkosepot vain kovin hyvin aina tulevat toimeen toistensa kanssa. Se on tosiaankin vain peliä, eikä mitään henkilökohtaista.

Pelihaluja Toporowskilla riittää edelleen, mutta etenkin mahdollinen NHL:n lakkouhka sekoittaa markkinoita ylhäältä alas. Mies tiedostaakin, että pelivuosia on ehkä jäljellä enää parin kauden verran, mutta varasuunnitelmiakin on jo tehty.

"Suoritin tämän kuun aikana Hockey Canadan korkeimman tason valmentajatutkinnon. Ihan varmasti peliurani jälkeen haluan valmentaa. Suomessa valmentaminen olisi varmasti todella mieluisa vaihtoehto paitsi minun niin myös perheeni kannalta."

Ei ole kovinkaan yllättävä toteamus, sillä onhan "Topperilla" konkreettista kokemusta monen eri maan kiekkokulttuureista ja sen tason kommunikointikyky että ihme olisi, jos ei ura valmentajana urkenisi.

"Tänä kesänä kun tulimme takaisin kotiin, niin minä ja vaimoni olimme vähän ihmeissämme, kun lapsemme puhuivat sujuvaa suomea! Kesti hetken ennen kuin vanhin lapsemme taas muisti, että englantiakin voi puhua isille ja äidille", Toporowski naurahti.

Miehen toiveissa on kovasti löytää vielä pelipaikka, mahdollisesti jopa pelaajan ja apuvalmentajan ominaisudeessa.

Joka tapauksessa, ensi viikolla taas "Topperin" vetämä kiekkoleiri jatkuu ja sain kunnian saada kutsun pitämään nuorille kiekkoilijoille puheen siitä, millaista elämä ammattilaiskiekkoilijana Euroopan kaukaloissa voi olla ja mitä se mentaalisesti myös vaatii.

Kova fakta on kuitenkin se, että kyseisellä herrasmiehellä on pelaajan näkökulmasta huikeasti enemmän kerrottavaa kuin tämän blogin ylläpitäjällä. Ehkäpä voin silti seuratasolla johtotehtävissä toimineena hieman valottaa erilaisista näkökulmista asioita, millaisilla ominaisuuksilla varustettuja pelimiehiä kovan luokan ammattilaisjoukkueet kaipaavat rosteriinsa pelitaitojen ohella.

Tällä kertaa terveisiä lähtee Topille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti